Siiri on syntynyt 3.11.2003 maatiaiskissa, jossa on myös Norjalaista metsäkissaa isänsä puolelta. Hän oli alun perin kaverini siskon kissa, joka joutui kuitenkin Siiristä luopumaan. Sitten Siiri otettiin johonkin perheeseen, jossa hän ehti olla kuukauden päivät, kunnes tämä perhe oli luovuttanut Siirin takaisin, kuulemma ei muiden kissojen kanssa tullut toimeen... Siiri jäi asustamaan sitten kaverini isän luo ja he päättivät, että enää ei tuntemattomille Siiriä anneta, mutta joku paikka piti keksiä kun kaverini isä oli allerginen kissoille ja Siiri ei ulkonakaan pahemmin viihtynyt.
Kun sain Mr. Insinööriltä luvan hankkia kissan, niin päätettiin ottaa Siiri meille toiseksi kissaksi :).
Siiri saapuikin meille sitten 3.1.2011 ja heti ensimmäisenä päivänä piti päästä tutkimaan kaikki paikat, kuten kirjahylly (kumma kyllä, tämän kerran jälkeen ei ole kirjahyllyssä käynyt :o ).
Omat paikkansa on löytänyt missä tykkää olla.
Raapimispuu on erittäin suosittu paikka ja ylimmällä tasollakin on vietetty aikaa.
Kaikista parhain paikka on kuitenkin Mr. Insinöörin sylissä, jonne Siiri vaatii päästä joka ilta. Kuulisittepa sen huudon mitä tämä on alkanut pitämään sohvalla aina, kun Mr.Insinööri sen ohi kävelee! Se huuto ei lopu, ennen kuin syliin on päästy tassuttelemaan ja kurisemaan :D.
Myös laatikot ovat meidän kissoilla suosittuja. Niin isoihin kuin pieniinkin pitää päästä ankeämään...
Ja jos syli alkaa ärsyttämään, niin Mr. Insinöörin läppärilaukkukin kelpaa enemmän kuin hyvin nukkumapaikaksi, varsinkin kun saa olla Neffiltä rauhassa.
Siiri osaa myös aika ärhäkkä olla välillä ja osoittaa sähinällä, murinalla ja jopa kynsillä, jos ei halua että hänen lähelle tullaan. Lapsista hän ei myöskään pidä ollenkaan, silloin menee vauhdilla yleensä makkariin sängyn alle tai päivänpeitteen alle sängylle.
En tiedä onko jotain pahoja kokemuksia Siirillä sitten sieltä perheestä missä vähän aikaa oli, kaverinikin kun sanoi, ettei Siiri ollut pitkään aikaan oma itsensä, kun tuli sieltä takaisin...
Olkkarin ikkunalauta on myös suosikkipaikka ja välillä Neffin kanssa taistelevatkin paikasta, vaikka tilaa olisi kummallekin olla yhtä aikaa :).
Raapimispuun toisella tasolla on mukava retkottaa, ainakin silloin, kun Neffi ei tule häntää härppimään ja kiusaamaan :).
Ja ruokaa tämä Diiva rakastaa, hän varmaan söisi koko ajan jos vain antaisi (ja sitten oksentaisi kaikki ulos...) :).
Keittiön pöydällä on mukava katsella ulkona olevaa elämää. Tuossa Siiri monesti yöt nukkuukin nykyisin, kun ei enää sänkyyn pääse Neffin valloitettua sen :D. Vaikka kyllä välillä tämäkin käy herättelemässä, josko ruokaa saisi... :)
Siiristä ei paljoa ole kuvia, ei tykkää varmaan kamerasta, niin ne saadut kuvat on kaikki aika lailla samanlaisia :). Mutta tässä nyt jotain pientä Siiristä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti